Blogivieraamme, filosofian tohtori, terveydenhuollon maisteri, fysioterapeutti ja UKK-instituutin suunnittelija Annika Taulaniemi referoi tutkimustietoa maailmalta: Tietoista hengitystä hyödyntävät body & mind -liikuntamuodot vaikuttavat aivojen rakenteisiin ja toimintoihin.
Referoitava tutkimus:
Zhang et al: Effects of Mind–Body Exercise on Brain Structure and Function: A Systematic Review on MRI Studies. Brain Sci. 2021, 11, 205. https://doi.org/10.3390/brainsci11020205
Body & mind -harjoituksiksi kutsutaan liikuntamuotoja, jotka yhdistävät keskittymisen, tietoisen hengityksen ja liikkeen tai liikesarjan kokonaisuudeksi. Tällaisia harjoitusmuotoja ovat monet itämaista alkuperää olevat lajit, kuten jooga, taichi ja qigong, sekä osittain näistä kehitetyt länsimaiset pilates ja asahi. Moniin perinteisiin harjoitusmuotoihin kuten aerobiseen harjoitteluun tai lihasvoimaharjoitteluun verrattuna näissä body & mind -lajeissa harjoitukset toteutetaan hitaammassa tempossa, minkä vuoksi ne soveltuvat hyvin ikääntyvien tai kroonista sairautta sairastavien harjoitusmuodoksi. Positiivisten terveyshyötyjen lisäksi näiden lajien on koettu vaikuttavan myös mielen hyvinvointiin, kuten stressin, ahdistuksen ja masennuksen lievenemiseen tai kognitiivisten kykyjen kuten keskittymisen, muistin ja oppimisen paranemiseen.
Näiden positiivisten vaikutusten taustalla olevia mekanismeja ei ole täysin ymmärretty. Selitykseksi on esitetty aivojen plastisuutta, eli muutoksia aivojen rakenteessa, toiminnassa ja hermostollisissa yhteyksissä, joita voidaan tutkia MRI- tutkimuksella (magneettikuvaus). Aivojen anatomisia rakenteita selvittävän MRI-tutkimuksen lisäksi toiminnallisella MRI-kuvauksella (fMRI) voidaan selvittää aivojen toimintaa kuvantamalla veren happipitoisuuden muutoksia aivojen eri osissa. Shanghain yliopiston tutkijoiden kirjoittaman systemaattisen katsauksen tarkoituksena oli selvittää, miten body & mind -harjoitukset vaikuttavat aivojen eri rakenteisiin tai niiden toimintaan MRI-kuvauksilla mitattuna.
Tutkimuskatsaukseen valittiin tietokannoista eri kriteerein ja laadun arvioinnin perusteella sekä interventiotutkimuksia että poikkileikkaustutkimuksia, yhteensä 15 tutkimusta, jotka käsittelivät body & mind -lajeista joogan, taichin tai qigongin vaikutuksia terveiden aikuisten aivojen rakenteisiin ja toimintoihin MRI:llä mitattuna. Nämä tutkimukset oli julkaistu vuosina 2012–2020. Poikkileikkaustutkimuksia oli yhdeksän, ja niissä verrattiin vähintään kolme vuotta joogaa tai taichita harjoitelleiden MRI-tuloksia harjoittelemattomien tuloksiin. Interventiotutkimukset olivat kestäneet 6–24 viikkoa ja harjoitukset tapahtuneet 1–5 kertaa viikossa. Interventiotutkimuksista neljä oli satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, yksi ei-satunnaistettu kontrolloitu tutkimus ja yksi yhden ryhmän ennen-jälkeen -tutkimus.
Katsauksessa todettiin body & mind -harjoittelulla olleen yhteyksiä MRI-tutkimuksissa havaittuihin positiivisiin muutoksiin aivojen rakenteissa, neuraalisissa yhteyksissä ja aktiivisuudessa useilla aivojen alueilla, etenkin etuaivokuorella (prefrontaalinen cortex), ohimolohkossa, hippokampuksessa, aivosaarekkeessa (insula), pihtipoimussa (cingulate cortex) ja useissa aivojen hermoverkoissa.
Etuaivokuori on osallisena monimutkaisissa korkeammissa aivotoiminnoissa, kuten esim. päättelyssä. Hippokampuksella ja ohimolohkon keskiosalla on tärkeä rooli uuden tiedon prosessoinnissa, muistissa ja oppimisessa, ohimolohko käsittelee myös tunteista saatua informaatiota ja ohjaa tavoitteen suuntaista käyttäytymistä. Aivosaareke ja pihtipoimu aktivoituvat kivun prosessoinnissa. Aivosaarekkeen ajatellaan olevan osallisena myös kehosta saatavien sensoristen aistimusten ja tunnereaktioiden säätelyssä. Aivosaarekkeen, etuaivokuoren ja pihtipoimun välisillä yhteyksillä on tärkeä merkitys tarkkaavaisuuden, tunteiden ja käyttäytymisen säätelyssä.
Näiden raportoitujen aivomuutosten pääteltiin olevan yhteydessä body & mind -harjoitteluun, joskin tulokset ovat vasta suuntaa antavia. Poikkileikkaustutkimuksissa (joissa osallistujat olivat harrastaneet lajia aktiivisesti vuosia) havaittiin enemmän muutoksia kuin interventiotutkimuksissa (jotka kestivät pisimmillään 6 kk). Tutkijat päättelivät, että useat aivomuutokset eivät tapahdu intervention aikana muutamissa viikoissa, vaan vaativat pitemmän harjoitteluajan. Toisaalta poikkileikkaustutkimuksiin ovat voineet valikoitua tietyn persoonallisuusrakenteen omaavia, lajia pitkään harrastaneita ihmisiä. Tutkimusaineistot olivat aika pieniä, ja tutkittavien ikähaarukka oli laaja. Muutamassa interventiotutkimuksessa oli body & mind -lajin lisäksi jokin muu interventio, esim. venyttely, kävely, meditaatio tai keskustelu, joihin verrattuna body & mind -lajilla saatiin vain joitain muutoksia kontrolliryhmään verrattuna. Näissä osallistujamäärät olivat liian pieniä johtopäätösten tekemiseksi.
Erilaisten body & mind -lajien suosio on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana, myös pitkäaikaissairauksia ja vaivoja potevien parissa. Itämaisissa lajeissa tietotaito on perinteisesti siirtynyt mestarilta oppipojalle jonkin tradition mukaan. Länsimainen katsantokanta peräänkuuluttaa toimintojen taustalle näyttöön perustuvaa tietoa. Lisätiedon tarve body & mind -harjoittelun vaikutuksista on ollut ilmeinen, jotta harjoittelua voidaan suositella, soveltaa ja toteuttaa eri kohderyhmille optimaalisesti. Vastaavanlaisia katsauksia ei ole aiemmin raportoitu, joten tämä oli kohtuullisen hyvä pään avaus. Tutkijat suosittelivatkin eri kohderyhmille interventiotutkimuksia, joissa olisi myös pidempi seuranta-aika.
Alkuperäinen referaatti on julkaistu UKK-instituutin Tutkittua tietoa -uutisena 20.4.2021. Katso uutinen.
Referoija:
Annika Taulaniemi
filosofian tohtori, terveydenhuollon maisteri, fysioterapeutti
suunnittelija, UKK-instituutti