OUR BLOG

24touko

BLOGI

Haluatko lisää läsnäoloa ja tietoisuutta arkeesi?

5elo

BLOGI

10 Vinkkiä Toimivaan Arkeen

13heinä

BLOGI

Hoitava Hengitys Hyvinvoinnin Tukipilarina

7kesä

BLOGI

Mindfulness – Hyväksyvä tietoinen läsnäolo osana asahi terveysliikunnan harjoittelua

26huhti

BLOGI

Tietoista hengitystä hyödyntävät body & mind -liikuntamuodot vaikuttavat aivojen rakenteisiin ja toimintoihin

22loka

BLOGI

Asahi sopii kaikille – myös erityisryhmille

• 1
• 2

Mindfulness-taidot, eli tietoisen hyväksyvän läsnäolon taidot, auttavat meitä tutustumaan omaan mieleemme ja antavat meille eväitä tietoisuuteen ja läsnäoloon arjessa. Näiden taitojen avulla meidän on helpompi selvitä elämän jatkuvissa muutoksissa ja karikoissakin. Lisäksi opimme arvostamaan sitä mitä meillä on tässä ja nyt, sekä pystymme tunnistamaan omat rajamme ja optimoimaan palautumistamme, jaksamistamme ja ajankäyttöämme. Tutkimusten mukaan mindfulnessin harjoittaminen vaikuttaa myös mielialaan ja nukkumiseen, sekä vaikuttaa myönteisesti minäkuvaan ja ihmissuhteisiin.

Lue tästä blogista vinkkejä läsnäoloon ja tietoisuuteen arjessa!

Mitä on Mindfulness?

Tietoinen läsnäolo (mindfulness) on läsnäolemista nykyhetkessä tietoisena siitä, mitä on juuri nyt. Hyväksyvän tietoisen läsnäolon tilassa havainnoimme kaikkea aivan erityisellä tavalla: tarkoituksella, nykyhetkessä ja ilman arvostelua. Annamme huomiomme sille, mitä juuri nyt koemme. Emme mieti mennyttä, emmekä suunnittele tulevaa.

Mindfulness on jatkuvaa harjoittelua, se on ulkopuolisten ja sisäisten tapahtumien (ajatukset, tunteet ja kehon aistimukset) havainnointia ja tiedostamista. Tietoisen läsnäolon harjoittaminen on kuin lihasten vahvistamista – mitä enemmän harjoittelet sitä vahvemmaksi tulet. Tietoisen läsnäolon harjoittelulla vahvistat omaa mieltäsi. Mindfulness-harjoittelu on helppo aloittaa selkeillä ohjeilla ja yksinkertaisilla harjoitteilla.

Mindfulnessin hyödyt

Tutkimusten mukaan mindfulnessilla on useita hyötyjä, jotka ilmenevät jo muutaman viikon harjoittamisen jälkeen.  Säännöllisen mindfulnessin harjoittaminen voi mm.

• – lisätä tyytyväisyyttä elämään ja edesauttaa elämänhallinnan tunnetta
• – vahvistaa itsetuntemusta ja parantaa itsetuntoa
• – lisätä sisäisen tasapainon ja rauhan tunnetta
• – parantaa keskittymiskykyä ja muistin toimintaa
• – parantaa vuorovaikutustaitoja
• – lisätä stressinsietokykyä ja palautumista haastavista tilanteista
• – parantaa yleistä hyvinvointia

Kun harjoitamme hyväksyvää tietoista läsnäoloa päivittäin, ajatuksemme selkiytyvät, stressinsietokyky ja keskittyminen paranevat. Mindfulnessin säännöllinen harjoittaminen auttaa meitä myös tulemaan enemmän tietoiseksi ajattelustamme ja saa aikaan sen, että mielessämme pyörii vähemmän negatiivisia ajatuksia.

Lisähyötyjä mindfulnessin harjoittamisella on myös itsetuntemuksen lisääntymiseen, empatiakyvyn paranemiseen ja vuorovaikutustaitojen kehittymiseen.  Tällä on positiivisia vaikutuksia niin suhtautumisessa itseemme kuin muihinkin.

Mindfulness-harjoitusten myötä meidän stressinsietokykymme paranee eli reagoimme vähemmän meitä stressaaviin asioihin ja palaudumme stressistä nopeammin. Säännöllinen mindfulnessin harjoittaminen lisää psyykkistä joustavuuttamme eli resilienssiämme. Opimme myös selviytymään paremmin kiireessä ja paineen alla, sekä löydämme vahvemman luottamuksen tunteen suhteessa itseemme, muihin ja elämään ylipäänsä.

Kun harjoitamme säännöllisesti mindfulnessia, meidän keskittymiskykymme paranee, ja oppimiskykymme sekä muistin käyttö tehostuu. Löydämme myös helpommin uusia, luovia ratkaisuja esille tuleviin ongelmiin ja asioihin.

Lisäksi immuunipuolustusjärjestelmämme toiminta paranee, palautumisemme tehostuu ja tunnistamme paremmin oman jaksamisemme rajat. Kun tunnistamme ja kunnioitamme oman jaksamisemme rajoja, opimme ottamaan vastuun omasta jaksamisestamme ja hyvinvoinnistamme. Tietoisen läsnäolon taitojen kautta opimme myös tunnistamaan mahdollisia uupumuksen tai ahdistuksen oireita ja selviytymään niistä.

Vinkkejä läsnäoloon ja tietoisuuteen arjessa:

1. Hengitä tietoisesti. Hengitä sisään ja ulos muutaman kerran niin, että keskityt hengitykseen. Missä tunnet sisäänhengityksen parhaiten? Nenässä, keuhkoissa, palleassa? Seuraa hengitystä sisään ja ulos. Ei muuta.
2. Kun puhelimesi soi pysähdy ja hengitä rauhallisesti muutaman kerran sisään ja ulos.
3. Jos tunnet itsesi stressaantuneeksi, kiinnitä huomiota siihen mitä koet ja aistit. Missä stressi tuntuu? Miten se ilmenee? Tarkkaile stressiäsi arvostelematta ja huomaa, kuinka se muuttuu sydämesi syke laskee, hengityksesi tasaantuu, mielesi rauhoittuu.
4. Kun lähdet töistä kotiin, tee se tietoisesti myös mielessäsi. Jätä työasiat edes hetkeksi, anna työajatusten haihtua mielestäsi. Katso ympärillesi; Miltä maailma näyttää nyt, mikä on muuttunut sitten aamun? Kiitä itseäsi siitä mitä sait aikaiseksi päivän aikana ja toisaalta ole myötätuntoinen keskeneräisten töiden suhteen.
5. Jos olet liikenneruuhkassa, muista sinä et ole jumissa ruuhkan vuoksi. Sinä olet osa ruuhkaa. Hengitä ja ota hetki vastaan tilaisuutena hidastamiseen. Jos olet myöhässä, hyväksy se. Valitse, miten suhtaudut itseesi ja muihin liikenteessä. Jos valot ovat vaihtumassa punaisiksi, älä kiirehdi vaan pysähdy. Hengitä punaisten valojen ajan ja jatka vasta seuraavilla vihreillä.

Syksyllä starttaa Asahi Nordicin Mindfulness-ohjaajakoulutus Helsingissä. Kahdeksan kuukauden pituisessa monipuolisessa ja käytännönläheisessä koulutuksessa perehdytään syvällisesti tietoiseen läsnäoloon.

Katso lisätiedot koulutuksesta ja ilmoittaudu mukaan!

www.asahimindfulness.fi

Vielä 30.5. asti saat hyödynnettyä EarlyBird-alennuksen ja säästät 300€ kurssin hinnasta.

Arki paranee ja muuttuu toimivammaksi jo ihan pienilläkin muutoksilla ja pikkuhiljaa. Panosta siihen, että pysähdyt säännöllisesti oman elämäsi äärelle ja kuuntelet itseäsi. Pyri luomaan toimivia rutiineja ja hyviä tapoja, jotka tukevat tavoitteitasi ja auttavat sinua matkalla kohti itsellesi toivomaasi elämää. Näillä toimivan arjen vinkeillä pääset jo monta askelta lähemmäs tyytyväisempää asennetta, mukavampaa ja sujuvampaa arkea, sekä onnellisempaa elämää.

Lisää tietoa, tukea ja työkaluja selkeämpään ajanhallintaan, toimivampiin ihmissuhteisiin, tehokkaampaan ristiriitojen selvittämiseen sekä oman arjen eheyttämiseen saat Toimiva Arki® – itsensä johtamisen valmennuskokonaisuudesta, joka on taas starttaamassa syksyn saapuessa niin Turussa kuin Lohjallakin!
Lue lisää täältä: Toimiva Arki® -valmennus.

1. Hae elämääsi ja mieleesi positiivisia asioita ja kiitollisuuden aiheita joka päivä. Huomioi hyvät asiat, ne arkisetkin pikku jutut, jotka jollain tavalla ilahduttavat tai sykähdyttävät sinua, ja pysähdy niiden äärelle hetkeksi nautiskelemaan. Voit myös kirjoittaa huomioimasi asiat ylös – kiitollisuuspäiväkirja on tässä hyvä apuväline. Kun kiinnitämme huomiomme elämän hyviin asioihin, suhtautumisemme elämään muuttuu myönteisemmäksi, onnellisuutemme lisääntyy ja onpa sillä positiivista vaikutusta jopa terveyteemme. Mitä hyvää tai kaunista sinä huomaat tänään?
2. Hiljenny hetkeksi. Lyhyetkin hiljaisuuden hetket auttavat hellittämään alituisesta suorittamisesta ja tuovat mielelle rauhaa. Jo kolmen minuutin hiljentyminen päivässä selkeyttää ajatuksia ja kohentaa mielialaa! Muistathan välillä pysähtyä oman elämän äärelle ja tunnustella mitä sinulle kuuluu. Sulje silmäsi ja hiljenny hetkeksi vaikkapa nyt saman tien.
3. Tunnista omat vahvuutesi. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen omassa elämässäsi on askel parempaan itseesi. Mieti mitkä voisivat olla sinun erityisvahvuutesi. Millaiset ominaisuudet, luonteenpiirteet tai toimintatavat tekevät sinusta juuri sinut, auttavat arjessa ja siivittävät sinut parhaaseen mahdolliseen suoritukseen? Voit miettiä asiaa myös pohtimalla “missä minä olen hyvä?”. Mitkä asiat ovat itsellesi helppoja ja sellaisia, että toivottua tulosta syntyy ilman liiallista puskemista tai hampaat irvessä vääntämistä? Mieti myös millaisia ominaisuuksia pystyt hyödyntämään “pattitilanteissa” tai kun kaikki ei sujukaan niin kuin toivoisit? Entä mitä vahvuuksia hyödynnät suhtautumisessa itseesi? Muistathan puhua itsellesi kannustavasti ja positiivisesti! On tärkeää hyväksyä omat virheensä ja erheensä, ja olla suvaitsevainen itseään kohtaan. Itsetuntemus ja omien vahvuuksien tunnistaminen luovat hyvät edellytykset onnellisuuteen ja kehittymiseen.
4. Kuuntele kehoasi. Oman hyvinvoinnin kannalta olisi hyödyllistä välillä pysähtyä hetkeksi ja kuulostella miltä kehossa tuntuu. Kiireen keskellä harvoin tulee kiinnitettyä huomiota siihen, miten keho reagoi syömäämme ruokaan, tehtyyn liikuntasuoritukseen, johonkin tunnetilaan tai stressiin. Helppo tapa virittäytyä kuuntelemaan kehoasi on käyttää avuksi hengitystä ja tuntoaistia: laita käsi rinnallesi tai vatsallesi, ja rauhoita hengityksesi. Sulje silmäsi ja pyri rentoutumaan hengitystäsi kuunnellen. Kuulostele sitten kehosi tuntemuksia – oletko rento vai jännittynyt, väsynyt, pirteä, janoinen, tai nälkäinen…? Tuntuuko jossain kohtaa kehoasi kipua tai jäykkyyttä? Mitä muita kehon tuntemuksia huomaat? Harjoittele pysähtymistä kehosi tuntemusten äärelle päivittäin.
5. Käytä aikaasi hyvin. Aika on kalleinta omaisuuttasi, käytä sitä hyvin! Tuntuuko, että sinulla on haasteita ajanhallinnassa ja kiireen kesyttäminen on vaikeaa? Et ole yksin! Kiireen tuntu ja ajan riittämättömyys ovat liiankin tuttuja murheenaiheita useimmille meistä. Nykyajan paljouden ja hektisyyden keskellä on välillä vaikea keskittyä ja helposti annamme turhien asioiden viedä meiltä suhteettoman paljon huomiota, aikaa ja voimavaroja. Kuin huomaamatta ajaudumme käyttämään aikaamme epäoleellisiin asioihin, säntäilemään sinne tänne ja sammuttamaan muiden tulipaloja. Osaatko sinä tunnistaa oman arkesi aikasyöpöt sekä tehdä itsesi ja työsi kannalta viisaita valintoja ajankäyttösi suhteen?
   Ajanhallinta tarkoittaa oman ajankäytön suunnittelua niin, että käyttää aikaansa itselle tai työlleen arvokkaisiin asioihin, tekee valintoja ja priorisoi, sekä kantaa vastuun omista valinnoistaan. Hyvän ajanhallinnan perustana on omien ajan käytön tapojen tunteminen, huolellinen suunnittelu, selkeät ja toimivat rutiinit, sekä monipuoliset ajanhallinnan työkalut ja menetelmät. Voit vaikka aloittaa kysymällä itseltäsi: Mitä minun pitäisi tehdä enemmän ja mitä minun pitäisi tehdä vähemmän? Vastaa rehellisesti ja itseäsi kuunnellen. Kun opit käyttämään aikaasi hyvin, aika on ystäväsi!
6. Ole läsnä ja keskity kuuntelemaan. ”Mitä Sinulle kuuluu?” Pysähdy, ja kuulostele ennen kuin annat automaattivastauksen “Ihan hyvää”. Kun itse esität “Mitä kuuluu?” -kysymyksen ystävällesi, tuttavallesi tai työkaverillesi, pysähdytkö oikeasti kuuntelemaan, olemaa läsnä? Me kaikki haluamme tulla kuulluiksi – kuuntele siis ja pyydä kertomaan lisää. Hyväksyvä ja kunnioittava kuunteleminen onkin yksi arvokkaimmista lahjoista, jonka voimme toiselle ihmiselle antaa.
   Kuuntelemisen tärkeys korostuu erityisesti konflikti-, väittely- ja ongelmatilanteissa. Silloin on hyvä muistaa ns. 30 sekunnin sääntö – anna toiselle puoli minuuttia aikaa kertoa oma näkemyksensä ja keskity vastaanottamaan viestiä keskeyttämättä ja myös arvostelematta. Keskittymällä kuuntelemaan ilman arvostelua, annat toiselle puheenvuoron ja mahdollisuuden kertoa oma näkemyksensä. Voit samalla pyrkiä asettumaan toisen asemaan ja miettiä voitko jotenkin tulla häntä puoliväliin vastaan. Kun olet avoin, positiivinen ja ratkaisukeskeinen, on kriittinenkin palaute helpompi vastaanottaa ja käsitellä. Vältä siis syyttelyä ja syyllisen etsimistä – sen sijaan keskity ratkaisun hakemiseen.
   Myös hyväksyvä, kunnioittava itsesi kuunteleminen on tärkeää. Kun kuuntelet itseäsi ja tunnustelet säännöllisesti, miten voit, osaat ottaa elämän askeleita oikeaan suuntaan ja jaksamisesi paranee, sekä loppuun palamisen riski pienenee. Läsnäolo ja kuunteleminen ovat taitoja, joita voimme kehittää. Keskittymiskykyä ja pysähtymisen taitoa lisäävät mm. mindfulness- ja hengitysharjoitukset.
7. Hengitä. Kaikkihan me osaamme hengittää. Totta, mutta kiinnitätkö huomiota siihen, miten hengität? Monilla meistä pinnallisesta hengittämisestä on tullut huono tapa, ja päivät täyttää kiireen tuntu ja takkuilevat ajatukset. Hengityksen rauhoittaminen on nopein tapa rauhoittaa myös mieli. Syvempi hengitys auttaa pysymään tyynenä tiukassakin paikassa. Kun hengitys rauhoittuu, mielikin rauhoittuu. Tuloksena on mm. selkeämmät päätökset, parempi läsnäolon tila, sydämen sykkeen aleneminen, verenpaineen aleneminen ja kehon rentoutuminen. Rauhallisella, luonnollisella hengityksellä saat myös lisättyä veren happipitoisuutta, rentoutettua lihaksiasi, sekä tehostettua kehon puhdistumista ja parannettua ruuansulatusta. Usein syvemmällä hengityksellä saadaan positiivisia vaikutuksia jopa ryhtiin. Tämä yksinkertainen ja helposti käytettävä hyvinvoinnin lisäämisen ja stressinhallinnan menetelmä on sinulla aina mukanasi! Käytä sitä.
   Jo muutaman minuutin rauhallisella syvällä hengityksellä saat heräteltyä parasympaattista hermostoa ja aktivoitua rentouden tilan. Samalla viestit aivoillesi, että kaikki on hyvin, kaikki järjestyy. Voit kokeilla hengittää esim. näin: sisäänhengitys 4s. – tauko – uloshengitys 6s. – tauko – sisäänhengitys 4s. jne. Vielä parempia tuloksia saat, kun aikataulutat päivääsi pari-kolme 10min. mittaista rauhallisen syvän hengittelyn hetkeä. Hengitä hyvin ja voi hyvin!
8. Muista kehua ja kannustaa, niin itseäsi kuin muitakin. Kannustus kantaa eteenpäin, rohkaisee sekä valaa uskoa tähän päivään ja tulevaisuuteen. Kannusta ja kehu ympärillä olevia ihmisiä, niin tuttuja kuin tuntemattomiakin. Laita hyvä kiertämään! Ketä sinä voisit kehua tai kannustaa tänään?
9. Tunnista omat arvosi. Tunnistatko, mitkä ovat sinun tärkeimmät arvosi? Ahkeruus, luovuus, turvallisuus, nopeus, rohkeus, rauha, raha, perhe, vapaus, rehellisyys… vai jotain ihan muuta? On hyvä pysähtyä välillä tietoisestikin miettimään mitkä asiat tekevät sinut onnellisiksi ja mitkä arvot ovat sinun elämässäsi merkityksellisiä. Mitkä asiat määrittelevät valintojasi? Teemme tuhansia päätöksiä päivittäin ja joidenkin lähteiden mukaan päivittäisiä valintatilanteita voi olla yhdellä ihmisellä jopa 35 000. Kun tunnistat omat tärkeimmät arvosi, on arjen päätösten ja valintojen tekeminen näiden pohjalta helpompaa. Anna itsellesi aikaa pohtia arvojasi ja kuunnella omaa sisintäsi, jotta omat arvosi tulevat sinulle näkyviksi ja tutuiksi. Omat arvosi tunnistamalla ja itseäsi kuuntelemalla pystyt elämään omannäköistäsi elämää ja voimaan hyvin.
10. Ole ystävällinen. Ystävällisyys on monille luontaista, mutta se on myös taito, jota voi opetella. Tämä tapahtuu itsetuntemuksen ja harjoittelun kautta. Yksi suurimmista ystävällisyyden sanansaattajista on Dalai Lama, joka on mm. sanonut: “Ole ystävällinen aina kun se on mahdollista. Se on aina mahdollista.” Kyse on siis ennen muuta omasta valinnasta ja tahtotilasta. Hyvä on myös pysähtyä välillä miettimään, miten ystävällisesti muistat puhua itsellesi. Päättäisitkö olla erityisen ystävällinen tänään/ tällä viikolla, ja olethan ystävällinen ihan kaikille, mukaan lukien itsesi?

Maini Schildt

Nämä vihjeet on koottu Toimiva Arki® -valmennuksen opeista, vinkeistä ja työkaluista oman osallistumiseni pohjalta. Lue myös aikaisempi blogikirjoitus kokemuksistani Toimiva Arki valmennukseen osallistumisesta: Oivalluksia ja aikaa itselle – kokemuksia Toimiva Arki® -valmennuksesta.

Tässä blogikirjoituksessa tutustumme Marketta Mannisen kehittämään Hoitava Hengitys -itsehoitomenetelmään, jonka avulla on mahdollista lääkkeettömästi ja lempeästi hoitaa hengityksen häiriöitä ja ongelmia, sekä edistää normaalia hengitystä ja yleistä hyvinvointia. Onko sinun hengityksesi terveyttäsi edistävää, vai sitä heikentävää?

Hoitava Hengitys -menetelmään pääset tutustumaan myös elokuisella elämyksellisellä Unihengitys ja Didge -kurssillamme, jossa tutustutaan yleisimpiin hengityksen ongelmiin ja näiden ongelmien hoitoon, harjoitetaan hengitystä, valmistetaan kaksi itsetehtyä Didge-soittoputkea ja harjoitellaan didge-soiton alkeita.

Hoida itseäsi hengittämällä

Hyvinvointimme tärkeimmät tukipilarit ovat ravinto, liikunta, uni ja hengitys. Huolehtimalla, että nämä kaikki neljä terveyden ja hyvinvoinnin tukipilaria ovat kunnossa ja tasapainossa, voidaan sekä ennaltaehkäistä, että vähentää monia terveysongelmia kokonaisvaltaisesti.

Pitkään hyvinvoinnin parantamisessa keskityttiin liikunnan ja ravinnon optimoimiseen, jotta ihmisen terveydentila ja yleinen hyvinvointi paranisivat. Jo jonkin aikaa on myös uni saanut entistä enemmän painoarvoa ja nykyisin niin hyvinvoinnin ammattilaiset kuin maallikotkin ymmärtävät miten tärkeää hyvinvoinnillemme on riittävän ja tarpeeksi laadukkaan unen merkitys.

Viime vuosina myös hengityksen merkitykseen terveytemme edistäjänä on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota – laajinta julkisuutta tämän aiheen parissa ovat varmaankin nauttineet oman hengitysmetodinsa kehittänyt Wim Hoff ja kirjallaan ”Breath – The  New Science of a Lost Art” maineeseen noussut James Nestor. Uraauurtavaa työtä ovat kuitenkin tehneet myös monet muutkin hengittämisen asiantuntijat, kuten mm. Kostantin Buteyko joka havaitsi hengitysvolyymin ja erilaisten sairauksien (mm. astman) yhteyden jo 1950-luvulla, sekä mm. Oxygen Advantage -menetelmän kehittänyt Patrick McKeown ja Suomessa Hoitava Hengitys -menetelmän kehittänyt Marketta Manninen.

Hengityksellä on väliä

Hengityksen laadulla voidaan vaikuttaa yleisen hyvinvoinnin ja elämän laatuun. Buteyko -menetelmän kehittäjä, Professori Konstantin Buteyko totesi, että suurin osa ihmisistä ylihengittää. Tämä tarkoittaa olosuhteisiin nähden liian suurta hengitystä. Normaali hengitysvolyymi, eli terveen ihmisen hengittämä ilmamäärä on 4 – 6 litraa minuutissa. Valitettavasti vain harvan ihmisen hengitys on näin maltillista, ja astmaatikon, kuorsaajan tai uniapneetikon hengitysvolyymi voi olla kaksin- tai jopa kolminkertainen normaaliin hengitysvolyymin verrattuna.

Astman, kuorsauksen ja uniapnean kaltaiset hengityksen häiriöt aiheuttavat elimistön hapenpuutetta, verisuonten supistumista sekä happoemästasapainon horjumista. Oireina voivat olla mm. hengenahdistus, nopea hengästyminen, limaisuus, tukkoisuus, hermostuneisuus, levottomuus, keskittymiskyvyn puute, heikko unenlaatu, kuorsaus, uniapnea, hampaiden narskuttelu, huimaus, käsien ja jalkojen kylmyys sekä pistely.

Väärinymmärretty hiilidioksidi

Yksi suurimmista hengitykseen liittyvistä väärinymmärryksistä on, että hiilidioksidi on ainoastaan aineenvaihdunnan tarpeetonta ”jätettä” ja siitä on päästävä mahdollisimman hyvin eroon. Usein myös ajatellaan, että mitä suuremmin hengität, sitä enemmän elimistösi saa happea. Nämä ovat kuitenkin virheellisiä tulkintoja, sillä elimistömme tarvitsee myös hiilidioksidia, yhtä kipeästi kuin happeakin.

Happi siirtyy keuhkoissa verenkiertoon sitoutumalla punasolujen hemoglobiiniin. Sydän pumppaa verta kuljettaakseen happea ja ravinteita kaikkialle elimistöön. Jotta elimet ja kudokset saisivat happimolekyylit verestä käyttöönsä, elimistössä täytyy olla happimolekyylien irtaantumiselle suotuisat olosuhteet – nämä olosuhteet luo hiilidioksidi. Valtimoveressä tulee siis olla riittävä määrä hiilidioksidia, jotta happimolekyylien matka kohti kudoksia pääsee tapahtumaan.

Väärinymmärretyn hiilidioksidin lisäksi haitallisia hengitystapoja ja erilaisia hengitysongelmia aiheutuu myös mm. stressin, suuhengityksen, sekä liikahengityksen tai muiden hengitystekniikkaan liittyvien haasteiden johdosta.

Hengityksen normalisointi Hoitava Hengitys -menetelmällä

Hoitava Hengitys on Buteyko-menetelmään perustuva, lääkkeetön ja luonnonmukainen hengitysongelmien itsehoitomenetelmä. Yksinkertaistettuna Hoitava Hengitys -menetelmän tavoitteena on normalisoida häiriintynyt hengitys – tämä tarkoittaa liian suuren hengityksen pienentämistä sekä liian matalan hiilidioksidipitoisuuden kohottamista. Hengityksen normalisoimisen vaiheisiin kuuluvat siirtyminen suuhengityksestä nenähengitykseen, kiihkeän hengityksen rauhoittaminen, epäsäännöllisen hengityksen säännöllistäminen, pinnallisen hengityksen syventäminen, äänekkään ja näkyvän hengityksen hiljentäminen sekä suuren hengitysvolyymin pienentäminen.

Hengityksen huomioimisen, huonojen hengitystapojen karsimisen sekä hengitysharjoitusten avulla tapahtuvan hengityskeskuksen ”tehdasasetusten palautuksen” myötä hengitys normalisoituu.

Normaali hengitys on:

• Hidasta, rauhallista ja yhtäjaksoista
• Säännöllistä ja vaivatonta
• Äänetöntä ja lähes näkymätöntä
• Syvää, mutta silti kevyttä – eli volyymiltaan normaalia

Keinot, joilla hengitystapoja lähdetään korjaamaan terveempään ja hyvinvointia paremmin edistävään suuntaan ovat:

• arkihengityksen kuntoon laittaminen – nenän kautta hengittäminen päivin ja öin
• hengitysharjoitukset – hengityksen syventäminen palleahengitykseksi, samalla pidetään hengitys kevyenä ja rauhallisena
• Kielijumppa – nielua avartavat harjoitukset, joilla tehdään paremmin tilaa hengitykselle

Hengityksen korjaamisen hyödyt

Hengityksen korjaamisen ansiosta niin elimistömme kuin mielemmekin yleensä voivat paremmin ja se näkyy mm. seuraavina hyötyinä:

• Astmaoireet vähenevät
• Kuorsaus ja usein myös uniapneaoireet vähenevät
• Unenlaatu paranee
• Elimistö saa enemmän happea käyttöönsä
• Mieli rauhoittuu ja syke alenee
• Vireys lisääntyy, keskittymiskyky ja yleinen jaksaminen paranee
• Liikunnan teho ja jaksaminen paranee

On hyvä muistaa, että Hoitava Hengitys -menetelmäkään ei kuitenkaan ole mikään hokkuspokkustaika, vaan vaatii myös työtä, eli pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista tehdä Hoitava Hengitys -harjoituksia säännöllisesti. Joskus parhaisiin tuloksiin pääsemiseksi voi olla aiheellista uudelleen-tarkastella ja tarvittaessa korjata myös muita elämän ja hyvinvoinnin osa-alueita, kuten ravintoa ja liikuntaa.

Sitoutuminen harjoitusten tekemiseen on yleensä kuitenkin ennen pitkää erittäin palkitsevaa. Kun hengitysoireet helpottavat, hengittäminen sujuu helpommin, terveydentila kohentuu ja ymmärryksemme hengityksen merkityksestä terveydelle paranee, kannustaa se myös jatkossa pitämään yllä hyviä hengitystapoja.

Vaikka elämän kiireiden keskellä hengitysharjoitukset ja kielijumppa pääsisivätkin välillä unohtumaan, on niihin helppoa palata ja ottaa ne uudelleen taas käyttöön, kun ne on kertaalleen opetellut. Tämä tarkoittaa, että Hoitava Hengitys -menetelmän harjoitteet opeteltuasi sinulla on hyvinvoinnin työkalupakissasi tehokas työkalu, jonka avulla voit hoitaa niin henkistä, kuin fyysistäkin terveyttäsi. Hoitava Hengitys on sinulla aina mukanasi, ja aina käytettävissäsi.

Kesän hauskin kurssi yhdistää hengitystietoutta, luovuutta ja tekemisen iloa – Unihengitys & Didge -kurssi Lohjalla su 8.8.2021

Didgeridoo on Australian alkuperäiskansan, aboriginaalien ikiaikainen soitin, josta muodostuu matala, mörisevä ääni. Itse soitin on pelkkä ontto putki, johon ääni sekä vivahteet soittaja muodostaa omalla hengityksellään, äänellään sekä huulten, suun ja kielen liikkeillä. Soittaminen vaatii näiden lihasten hyvää hallintaa, eli soittamisen myötä myös näiden lihasten heikkouteen liittyvät terveysongelmat, kuten kuorsaus ja uniapnea lievittyvät tehokkaasti. Lisäksi didgeridoon soiton on todettu lievittävän mm. astman oireita.

Didgeridoon terapeuttiset vaikutukset eivät rajoitu pelkästään lihasten vahvistumiseen ja hengityksen hallinnan paranemiseen, vaan myös sen tuottaman äänen ja värähtelyn on todettu hoitavan sekä soittajaa itseään, että kuulijaa.

Jykevä ääni syventää meditaatiota, tasapainottaa autonomista hermostoa, stimuloi vagushermoa, lievittää stressin oireita sekä kohottaa mielialaa.

Näiden tänä aikana niin tuiki tärkeiden hyötyjen lisäksi soittaminen on todella hauskaa! Harjoitteluvaihe tosin voi olla melkoista puuskuttamista, jolloin on hyvä osata tasapainottaa mahdollisesti pahenevaa liikahengitystilaa (Hoitava Hengitys -harjoitteilla).

Hoitava Hengitys -menetelmän kehittäjä Marketta Manninen pitää hauskan ja hyödyllisen Unihengitys & Didge -kurssin tiloissamme Lohjalla sunnuntaina 8. elokuuta. Kurssilla valmistetaan didge-soittoputket sekä harjoitellaan niiden soittamista. Tärkeänä lisänä päivään kuuluu Unihengitys-kurssi sekä Hoitava Hengitys -harjoitteet.

Kurssin tarkemmat tiedot sekä ilmoittautumisohjeet löydät tapahtumakalenteristamme, sekä verkkokaupastamme.

   Maini Schildt
   Hoitava Hengitys HB® -ohjaaja

Asahi Nordicin A1-kouluttajan opinnäytetyössään Maarit Lintukorpi kertoo mindfulnessista, eli tietoisuustaidoista, näiden taitojen hyödyistä ja harjoittamisesta sekä tietoisuustaitojen harjoittamisen merkityksestä aivoterveydellemme. Hän avaa myös, miten tietoisuus-, läsnäolotaitoja sovelletaan ja mikä merkitys niillä on Asahi Nordicin asahiharjoittelussa.

Johdatus opinnäytetyöhön

Ensimmäisen kosketukseni asahiin sain mindfulnesskurssilla vuonna 2015. Silloin kurssipäivien taukojumppana harjoitimme asahia tietoisuusperiaatteella. Ihastuin lajiin, mutta tunteja asuinpaikkakunnallani ei ollut tarjota. Tammikuussa 2018 osallistuin Asahi Nordicin Ilpon Jalamon ja Yrjö Mähösen asahi C-ohjaajakoulutukseen, jonne menin lähes ummikkona asahin suhteen. Täytyy sanoa, että niiden kahden päivän jälkeen en todellakaan kuvitellut pystyväni ohjaamaan asahia ryhmille. Alkukesästä 2019 osallistuin Rodoksen viikon intensiivikurssille ja sillä tiellä ollaan.

Olen nyt kahden vuoden ajan lähes päätoimisesti ohjannut ja opiskellut asahia. Hakeuduin Asahi Nordicin A1-kouluttajakoulutukseen ja olen nyt saanut opintoni päätökseen. Asahin opiskelu ei todellakaan lopu; tämä on niin upea laji, jossa joka päivä oppii uutta, mitä syvemmälle siihen pääsee. Minulla on ollut ilo ja kunnia olla asahin kehittäjien Asahi Nordicin pääkouluttajien valmentaja Ilpo Jalamon sekä sisätautien ja geriatrian erikoislääkärin Yrjö Mähösen oppilaana, kiitos siitä heille. Kiitos myös pääkouluttaja Risto Lehdolle sekä kurssikaverilleni Kirsi Vainiolle, joiden kanssa olen saanut olla oppimassa asahin saloja.

Olen tutustunut ensimmäisen kerran mindfulnessiin vuonna 2011 Coaching Academy of Finlandin ammatillisessa Life Coach-koulutuksessa. Elämäntaidonvalmentajaksi valmistuin 2013 ja siitä lähtien lähes joka vuosi minulla on ollut joku valmennuskoulutus meneillään MB Master Coach-tasoon asti.

Olen harjoittanut mindfulness-tekniikkaa jo kymmenen vuotta. Mindfulnesskouluttajaksi valmistuin vuonna 2016 Mindfulness Työssä-akatemiasta Taina Siukolan opista. Olen pitänyt useita mindfulnesskursseja näiden vuosien aikana.

Tässä Asahi Nordicin A1-kouluttajan opinnäytetyössäni kerron mindfulnessista, tietoisuustaidoista, niiden hyödyistä ja harjoittelusta sekä merkityksestä aivoterveydellemme. Avaan myös, miten tietoisuus-, läsnäolotaitoja sovelletaan ja mikä merkitys niillä on Asahi Nordicin asahiharjoittelussa.

Toivottavasti tämä opinnäytetyöni avaa sinullekin enemmän mindfulnessin maailmaa.

Olen ollut onnekkaassa asemassa, koska olen myös saanut ”testata” mindfulnessin harjoittamisen vaikutusta autokouluyrittäjänä työyhteisööni sekä liikenneopettajana oppilaisiini. Perehdytin opettajamme sekä oppilaamme mindfulnessin harjoittamiseen. Työyhteisössämme ei ollut sairauspoissaoloja, stressitasot laskivat, ihmissuhteet olivat toimivia, työ koettiin merkitykselliseksi ja innostavaksi. Opettajien keskittymiskyky työssä parani, oppilaiden jännitys ajamiseen ja ajokokeeseen menemiseen oli hallinnassa. Tämän seurauksena ajokokeiden hyväksymisprosenttimme nousi valtakunnnallisesti huikeisiin lukemiin (v. 2017 95%).

Olen kuullut joidenkin kritisoivan sitä, että mindfulness on kaupallista. Mielestäni on todella tärkeää, että mindfulness-tekniikka on tuotu länsimaisten ihmisten tietoisuuteen. Tämä ikivanha menetelmä (vrt. meditaatio) ei olisi ehkä muuten koskaan tavoittanut suurta joukkoa ihmisiä ja sitä kautta työyhteisöjä.

Mindfulness

Tietoinen läsnäolo, mindfulness (myös tietoisuustaidot, hyväksyvä tietoinen läsnäolo) on läsnäolemista nykyhetkessä tietoisena siitä, mitä on juuri nyt. Se on havainnointia vailla arvottamista, se on päätös olla tässä hetkessä, se on rentoa valppautta, toteavaa, hyväksyvää suhtautumista. Havainnoimme siis kaikkea aivan erityisellä tavalla: tarkoituksella, nykyhetkessä ja ilman arvostelua.

Tietoinen läsnäolo on tarkoituksellista, koska suuntaamme silloin täyden huomiomme valittuun kohteeseen tahdonalaisesti. Se on suuntautumista nykyhetkeen juuri sellaisena, kuin se meille avautuu. Annamme huomiomme sille, mitä juuri nyt koemme. Emme mieti mennyttä, emme suunnittele tulevaa. Menneisyys on taakse jäänyttä elämää, eikä sitä voi enää muuttaa. Tulevaisuutta ei vielä ole muuta kuin mielikuvissamme. Meillä on vain tämä hetki; kun sen ymmärrämme, olemme paljon vapaampia. Onhan kaikki elämässämme tapahtunut hetki kerrallaan, nykyhetkessä.

Tietoinen läsnäolo on myös havainnointia ilman arvostelua. Havainnoidessamme ilman arvostelua emme vastusta nykyhetkeä. Hyväksyvä asenne ei tarkoita sitä, että luopuisimme asioihin vaikuttamisesta. Hyväksyvä asenne auttaa meitä näkemään, mihin voimme vaikuttaa ja mihin emme.

Meille kaikille tulee tilanteita, jolloin toivomme, että asiat olisivat toisin. Kun lopetamme vastustamisen ja siirrämme huomiomme siihen, miten hankalasta tilanteesta selviämme, tulemme paremmin toimeen stressiä aiheuttavien tilanteiden kanssa. Jos ei voi hyväksyä jotain, hyväksy se, että et voi hyväksyä. Mindfulness on jatkuvaa harjoittelua, se on ulkopuolisten ja sisäisten tapahtumien (ajatukset, tunteet ja kehon aistimukset) havainnointia ja tiedostamista.

Mindfulnessin juuret ovat itämaisissa uskonnollis-filosofisissa traditioissa (meditaatio), mutta harjoittaminen ei ole sidoksissa kulttuuritaustaan, uskontoon tai uskomusjärjestelmiin. Englanninkieliset sanat medicine (lääketiede) ja meditation (meditaatio, mietiskely) polveutuvat samasta latinankielisestä sanasta mederi (parantaa, parantua, parannuskeino). Sana mindfulness on johdettu palin kielisestä sanasta ”sati”, joka on tarkoittanut syvää näkemistä tai oivallusta (insight). Vapaasti suomennettuna mindfulness meditaatio on omakohtaisten oivallusten havainnoimista.

Yhdysvaltalainen lääketieteen emeritiusprofessori Jon Kabbat-Zin toi meditaation länsimaisten ihmisten tietoisuuteen kehittämällä mindfulness-menetelmän, jonka vaikutukset perustuvat neurotieteeseen. Jon Kabbat Zin perusti stressiklinikan ja tietoisuustaitokeskuksen Massachusettsin yliopistolliseen tiedekuntaan. Hän on hoitanut mindfulnessin avulla 1970-luvulta lähtien kipupotilaita, joille mikään ei auttanut. Hän kehitti länsimaisen tavan harjoittaa meditaatiota ja toimivan mindfulness-menetelmän kivunhoitoon. Hänen luomaansa kahdeksan viikon perusohjelmaa, MBSR (mindfulness-based stress reduction) opetetaan jo ympäri maailmaa.

Mindfulnessin hyödyt

Mindfulnessin harjoittamisesta on tehty lukuisia tieteellisiä tutkimuksia, esim vuonna 2018 julkaistiin lähes 900 erilaista tutkimusta. Ajantasaisin lähde mindfulness-tutkimuksen alalla on American Mindfulness Research Associationin (AMRA) sivusto ja kuukausittain julkaisema Mindfulness Research Monthly.

Tutkimusten mukaan mindfulnessilla on useita hyötyjä, jotka ilmenevät jo muutaman viikon harjoittamisen jälkeen.

Säännöllisen mindfulnessin harjoittaminen voi lisätä tyytyväisyyttä elämään, vahvistaa itsetuntemusta, parantaa itsetuntoa ja vähentää ahdistusta. Meidän stressinsietokykymme paranee eli reagoimme vähemmän stressaaviin asioihin ja palaudumme stressistä nopeammin.

Meidän mielemme luonto on vaeltaa menneessä ja tulevassa. Suunnittelemme tulevaa ja murehdimme menneitä. Harwardin yliopiston tutkijoiden William Killingsworthin ja Daniel Gilbertin laajan tutkimuksen mukaan mielemme vaeltaa muualla kuin tässä hetkessä jopa 47% ajastamme. Lähes puolet valveillaoloajastamme menee ilman, että olemme tietoisesti paikalla siinä, mitä tapahtuu.

Muita positiivisia vaikutuksia mindfulnessin harjoittamisesta ovat muun muassa empatiakyvyn paraneminen, vahvempi luottamuksen tunne ja parantunut muisti. Kun harjoitamme säännöllisesti mindfulnessia, meidän keskittymiskykymme paranee, vuorovaikutustaitomme kehittyvät ja oppimiskykymme paranee. Löydämme helpommin uusia, luovia ratkaisuja esille tuleviin ongelmiin ja asioihin.

Tutkimusten mukaan meillä on yli 60000 ajatusta päivässä, ja useammilla niistä 90% on samoja ja niistä 80% on negatiivisia.

Mindfulnessin säännöllinen harjoittaminen auttaa meitä tulemaan enemmän tietoiseksi ajattelustamme ja saa aikaan sen, että mielessämme pyörii vähemmän negatiivisia ajatuksia.

Ystävällisyys, armollisuus ja hyväksyntä lisääntyy itseämme ja muita kohtaan.

Meidän immuunipuolustusjärjestelmämme toiminta paranee, tunnistamme paremmin oman jaksamisemme rajat ja kunnioitamme niitä, eli osaamme ottaa vastuun omasta jaksamisestamme.

Säännöllinen mindfulnessin harjoittaminen lisää meidän psyykkistä joustavuuttamme eli resilienssiämme. Se on tapa kohdata ajatukset ja tunteet niin, että kykenee kohtaamaan ne joustavasti. Se on läsnäoloa nykyhetkessä. Resilienssi on psyykkinen ominaisuus, jota on toisilla enemmän kuin toisilla. Jotkut meistä selviävät hyvin vaikeistakin koettelemuksista, joillekin pienetkin vastoinkäymiset ovat liikaa.

Hyvä uutinen on se, että resilienssi on taito, jota jokainen pystyy harjoittamaan. Kokonaisvaltainen itsestä huolehtiminen on tärkeä osa omien voimavarojen kasvattamista. Mindfulnessin harjoittamisen taito on yksi oleellinen tekijä oman hyvinvointimme lisäämisessä.

Luonnollisesti myös työn kannalta mindfulnesstaidot ovat hyödyllisiä. Edellä mainittujen hyötyjen lisäksi tasapuolinen kohtelu lisääntyy (esim. esimiestyössä), ihmissuhdetaidot paranevat, kun osaa johtaa itseään, myös muiden johtaminen paranee. Työyhteisön sisäinen vuorovaikutus paranee ja se taas heijastuu ulospäin myös asiakkaisiin.

Mitä mindfulness ei ole?

Mindfulnessista, tietoisesta läsnäolosta on liikkellä useita väärinkäsityksiä. Ensinnäkään mindfulness ei ole uskonnollista eikä siihen liity mitään tiettyä maailmankatsomusta. Kyse on yksinkertaisesti mielen harjoittamisesta. Mindfulness ei myöskään ole mielen tyhjentämistä. Jos yrität olla ajattelematta mitään, varmasti huomaat, että se ei onnistu. Ainakin ajattelet, hoet mielessäsi, että en ajattele mitään.

Mindfulnessin harjoittamisella pyrimme löytämään uuden lähestymistavan ajatuksiimme ja tunteisiimme. Voimme löytää rauhallisen suhteen ajatuksiin, joita ilmenee mielemme sisällä ja sen ulkopuolella. Saamme täten mielemme hiljentymään pakottamatta, vapaaehtoisesti.

Usein kuulee ihmisten sanovan, että eivät voi aloittaa mindfulnessin harjoittamista, koska heidän mielensä on liian levoton, rauhaton. On niin kiire, että ei ehdi pysähtymään edes hetkeksi tietoisuustaitojen harjoittamisen äärelle. Itse asiassa juuri niiden henkilöiden pitäisi se tehdä.

Mindfulness ei siis vaadi mitään erityistä sopivaa mielentilaa. Harjoittelun aloittaminen vaatii uuden rutiinin luomista ja se vaatii meiltä itsekuria; olemmehan tottuneet automaattiohjaukseen päivästä toiseen. Mindfulness ei ole pelkkää rentoutumista. Läsnäoloharjoitusten tarkoitus ei ole rentoutuminen vaan tietoisuuden lisääminen tästä hetkestä.

Kun lähdet tekemään harjoitusta, saatat huomata, miten stressaantunut olet, saatat kokea epämiellyttäviä tunteita, saatat kokea kolotusta kehossasi, hengityksesi saattaa olla pinnallista. Tietoisuus näistä kaikista tuntemuksista on lisääntynyt ja se onkin juuri harjoituksen tarkoitus. Toki on myös mahdollista, että koet itsesi rentoutuneeksi.

Mindfulnessharjoitus on aina onnistunut, koska emme pyri mihinkään tiettyyn mielentilaan. Suuntaamme vain huomiomme tarkoituksella ja hyväksyvästi juuri siihen kokemukseen, aistimukseen, mitä koemme sillä hetkellä. Mindfulness ei ole positiivista ajattelua, jolla on toki paljon myönteisiä vaikutuksia. Positiivisessa ajattelussa yksinkertaisesti sanottuna pyrimme korvaamaan negatiivisen ajattelun paremmin toimivilla ajatuksilla.

Miten mindfulnessia harjoitetaan?

Harjoittelun tarkoituksena on oppia aistimaan ja havainnoimaan omaa kehoa ja sen tuntemuksia, ympäristöä, muita ihmisiä sekä omia tunteita ja ajatuksia tietoisesti. Eri harjoitukset harjoittavat läsnäolotaitoja eri tavoin, yhdessä ne ovat toimiva kokonaisuus.

Mindfulnessharjoituksia on sekä muodollisia että epämuodollisia harjoituksia. Keskeiset tietoisen läsnäolon muodolliset harjoitukset ovat:

• hengityksen havainnointiharjoitus
• istumameditaatio
• kehomeditaatio
• tietoinen liike

Epämuodollisilla harjoituksilla tarkoitetaan mindfulnessharjoituksia, joita tehdään arkipäivän lomassa. Voit esimerkiksi pestä hampaitasi tietoisesti, tunnustellen miltä hammastahna maistuu, miltä harjaus tuntuu hampaissa ja ikenissä. Voit kuoria perunoita kiinnittämällä huomiota perunan muotoon, sekä kuoriin, jotka irtoavat perunasta. Voit ajaa autoa tiedostamalla, miltä ohjauspyörä tuntuu käsissäsi.

Kun pysähdyt punaisiin valoihin, voit käyttää ajan havainnoimalla kehosi tuntemuksia. Kaikki nämä pienet tarkkaavaisuuden hetket päivän aikana kehittävät läsnäolon taitojasi ja auttavat sinua säilyttämään levollisuuden haasteellisten tilanteiden edessä.

Ota minuutin aikalisä – pysähdy läsnäoloon!

     Nyt, minuutin ajaksi, ota hyvä tukeva asento.
     Havainnoi hengitystäsi
     ja anna sen kulkea juuri niin kuin se tällä hetkellä kulkee.

     Anna hartioidesi laskeutua, kehosi rentoutua…
     Päästä irti kaikesta turhasta ja anna ajatustesi rauhoittua.

     Ole läsnä tässä ja nyt.
     Ole läsnä kehossasi ja mielessäsi,
     kaikissa niissä kokemuksissa, joita tämä hetki sinussa tuottaa.

Mindfulnessharjoittelun hyödyt aivotoiminnalle

Voisimme kaikki näyttää erilaisilta kuin nyt: lihavimmilta, laihemmilta, meillä voisi olla isommat lihakset tai pienemmät. Lähes kaikki riippuu siitä mitä teemme kehomme kanssa. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että sama pätee myös aivoihin; saamme juuri sellaiset aivot kuin itse luomme.

Mindfulness on tapa treenata ja muovata omia aivoja. Näin sanoo yksi Ruotsin mindfulness-pioneereista Åsa Nilsonne kirjassaan Aivot ja mindfulness – teoriasta käytännön viisauteen. Kirjassaan hän kuvaa aivojen eri osien tehtävää ja toimintaa sekä osoittaa miten moderni neuropsykologia voi tukea ja syventää ymmärrystä mindfulnessin toimintaperiaatteista.

Aivomme muovautuvat sen mukaan mitä niillä päivittäin teemme. On tutkittu, että jo 30 min. mindfulnessharjoittelu päivittäin 8 viikon ajan muuttaa aivojen fysiologista rakennetta.

Suomen Lääkärilehden artikkelin (1-2/2008) mukaan mindfulnessin harjoittelu vaikuttaa mm. aivojen sähköiseen toimintaan sekä aivokuoren rakenteeseen, autonomisen hermoston toimintaan sekä myös hormonitoimintaan.

Kun emme reagoi mieleen nouseviin tuntemuksiin, alkaa syntyä uusia hermoyhteyksiä ja mm. hormonitoiminta muuttuu. Kun harjoittelemme päivittäin huomaamme varmasti, että häiriinnymme helposti. Mielellämme on taipumus liihotella ajatuksesta toiseen ja keskittyminen on hankalaa. Tämä huomio on ensimmäinen askel läsnäolotaitojen, tietoisuustaitojen kehittämiseen. Kun suhtaudumme ajatuksiimme ajatuksina, ei totuuksina, ja suuntaamme huomiomme aina vaan lempeästi takaisin hengitykseemme, niin läsnäolomme aikaa myöten kehittyy.

Mindfulnessin vaikutuksia aivoihin on tutkittu mm. kuvantamismenetelmillä (MRI eli magneettikuvaus ja EEG eli aivosähkökäyrä). Erityisen kiinnostuksen kohteena on ollut aivojen etuaivokuori, nimenomaan mindfulnessin näkökulmasta katsoen. Etuaivokuoren alue nimittäin vaikuttaa tunnereaktioiden säätelyyn, keskittymiskykyyn, empatiaan, sosiaalisiin taitoihin, itsetietoisuuteen sekä reagoinnin joustavuuteen.

Tutkimusten mukaan mindfulness vahvistaa siis etuaivokuoren toimintaa myönteisellä tavalla (Helsingin yliopiston aivotutkija Iiris Hovatta). Hovatta on tutkimuksissaan todennut, että mindfulness lisää aivojen muovautumiskykyä mm. niin, että meidän negatiiviset ajatuksemme vähenevät, opimme tunnistamaan tunteitamme ja käsittelemäänkin niitä, ahdistuskokemuksemme vähenevät ja mielialamme paranee. Tietoinen läsnöolo näkyy aivoissa kasvaneena kykynä rauhoittaa stressireaktio.

Aivoliiton psykologi Timo Teräsahjo piti Asahi Nordicin Terveyspäivässä luennon aivoterveydestä. Esityksessään hän korosti sitä, miten tutkimusnäyttö puoltaa mindfulnessin käyttöä sekä henkisten että fyysisten oireiden lieventämiseksi syövän, sydän- ja verisuonisairauksien, kroonisen kivun, masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidossa ja ennaltaehkäisyssä sekä lapsilla että aikuisilla.

Nature Reviews, Neurosciense tutkimuksessa 2015 havaittiin, että tarkkavaisuuden ja emootioiden eli tunteiden säätely parani. Myös self-awareness eli itsetietoisuus kehittyi eli tultiin paremmin tietoiseksi siitä, mitä tapahtui kehossa ja mielessä. Mindfulness-harjoittelun avulla saadaan palautettua yhteys omaan kehoon ja mieleen. Lyhyilläkin mindfulness-ohjelmilla saatiin aikaan positiivisia muutoksia aivojen rakenteissa. Kokonaisvaltaiselle terveydellemme on hyvä asia se, että tiedämme, mitä meissä tapahtuu.

Yksi asahin kehittäjistä, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Yrjö Mähönen on tutkinut tietoisuutta. Hän on kehittänyt TTT-teorian, TTT=tieteellinen tietoisuustieto. Mähösen mukaan tietoisuuden toiminnat tapahtuvat aivoissa hiukan eri alueilla. Hänen mukaansa tietoisuutta on kolmenlaista: Itsetietoisuus, respektiivinen tietoisuus sekä fenomenaalinen tietoisuus.

Itsetietoisuus eli minätietoisuus on tietoisuutta, jossa tiedämme olevamme olemassa yksilöinä. Asahissa emme korosta tätä vaan pyrimme vähentämään sitä. Respektiivinen tietoisuus on sisäistä puhetta, joka pyörii meidän päässämme. Asahiharjoituksessa me pyrimme vähentämaan ajatusten virtaa. Monet ajatuksista on samoja kuin eilen, ja suurin osa niistäkin kaiken lisäksi negatiivisia. Meillä on taipumus jäädä rypemään negatiivisiin ajatuksiin siitä, mitä joskus on tapahtunut tai voi tapahtua tulevaisuudessa. Onneksi aivomme ovat muovautuvat ja voimme ohjelmoida ne uudelleen opettelemalla ajattelemaan hyviä asioita ympärillämme. Tämä saa aivomme toimimaan uudella tavalla ja opimme näkemään enemmän positiivisia asioita. Asahi Nordicin asahissa me harjoitamme fenomenaalista tietoisuutta eli kykyä olla tietoinen ilmiöistä, kuten liikkeistä ja siitä, mitä tuntemuksia liike ja hengitys saa kehossamme aikaiseksi. Avaamme harjoituksissa näkö- ja kuulovalppautemme ja vältämme sanallista tietoisuutta.

Annika Taulaniemi, filosofian tohtori, terveydenhuollon maisteri, fysioterapeutti, suunnittelija, UKK-instituutista referoi Shanghain yliopiston tutkijoiden tutkimusta, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten body & mind- lajien harjoitukset vaikuttavat aivojen eri rakenteisiin tai niiden toimintaan MRI-kuvauksilla mitattuna. MRI tarkoittaa magneettikuvausta ja on lyhenne termistä magnetic resonance imaging.

Aivojen anatomisia rakenteita selvittävän MRI-tutkimuksen lisäksi toiminnallisella MRI-kuvauksella (fMRI) voidaan selvittää aivojen toimintaa kuvantamalla veren happipitoisuuden muutoksia aivojen eri osissa.

Body & mind -harjoituksiksi kutsutaan liikuntamuotoja, jotka yhdistävät keskittymisen, tietoisen hengityksen ja liikkeen tai liikesarjan kokonaisuudeksi. Asahi on yksi niistä lajeista; joogan, taichin, qigongin sekä pilateksen lisäksi.

Moniin perinteisiin harjoitusmuotoihin kuten aerobiseen harjoitteluun tai lihasvoimaharjoitteluun verrattuna näissä body & mind -lajeissa harjoitukset toteutetaan hitaammassa tempossa, minkä vuoksi ne soveltuvat hyvin ikääntyvien tai kroonista sairautta sairastavien harjoitusmuodoksi. Positiivisten terveyshyötyjen lisäksi näiden lajien on koettu vaikuttavan myös mielen hyvinvointiin, kuten stressin, ahdistuksen ja masennuksen lievenemiseen tai kognitiivisten kykyjen kuten keskittymisen, muistin ja oppimisen paranemiseen.

Näiden positiivisten vaikutusten taustalla olevia mekanismeja ei ole täysin ymmärretty. Selitykseksi on esitetty aivojen plastisuutta, eli muutoksia aivojen rakenteessa, toiminnassa ja hermostollisissa yhteyksissä, joita voidaan tutkia MRI- tutkimuksella.

Katsauksessa todettiin body & mind -harjoittelulla olleen yhteyksiä MRI-tutkimuksissa havaittuihin positiivisiin muutoksiin aivojen rakenteissa, neuraalisissa yhteyksissä ja aktiivisuudessa useilla aivojen alueilla, etenkin etuaivokuorella, ohimolohkossa, hippokampuksessa, aivosaarekkeessa, pihtipoimussa ja useissa aivojen hermoverkoissa.

Etuaivokuori on osallisena monimutkaisissa korkeammissa aivotoiminnoissa, kuten esim. päättelyssä. Hippokampuksella ja ohimolohkon keskiosalla on tärkeä rooli uuden tiedon prosessoinnissa, muistissa ja oppimisessa, ohimolohko käsittelee myös tunteista saatua informaatiota ja ohjaa tavoitteen suuntaista käyttäytymistä. Aivosaareke ja pihtipoimu aktivoituvat kivun prosessoinnissa. Aivosaarekkeen ajatellaan olevan osallisena myös kehosta saatavien sensoristen aistimusten ja tunnereaktioiden säätelyssä. Aivosaarekkeen, etuaivokuoren ja pihtipoimun välisillä yhteyksillä on tärkeä merkitys tarkkaavaisuuden, tunteiden ja käyttäytymisen säätelyssä.

Näiden raportoitujen aivomuutosten pääteltiin olevan yhteydessä body & mind -harjoitteluun, joskin tulokset ovat vasta suuntaa antavia. Vastaavanlaisia katsauksia ei ole ennen raportoitu, joten tämä oli hyvä pään avaus. Alkuperäinen referaatti on julkaistu UKK-instituutin Tutkittua tietoa-uutisena 20.4.2021.

Tietoisuustaidot asahitunnin ohjauksessa

Asahi avaa luovuuden portit, sanoi osuvasti asahin kehittäjä, valmentaja, Asahi Nordicin pääkouluttaja Ilpo Jalamo ohjaajakoulutettaville. Oivalluksille tulee tilaa, kun stressi laukeaa ja keho ja mieli hiljenevät. Kehon hiljeneminen ei välttämättä tarkoita paikallaan oloa, se voi olla myös keskittynyttä liikettä, jossa keho ja mieli toimivat harmoniassa. Asahi on juuri tätä.

Asahi Nordicin asahissa on yksitoista periaatetta:

1. kehon linjaus
2. rentous
3. hitaus
4. hengitys
5. virtaavuus
6. avautuminen ja sulkeutuminen(pumppaus)
7. keskustan tiedostaminen
8. kiertovenytys (spiraali)
9. nivelketju
10. tasapaino
11. tietoinen läsnäolo.

Asahi Nordicin mukaan kaikki periaatteet ovat samanarvoisia.

Tietoisuustaidot on periaate, jota on tutkittu ja jonka on todettu vaikuttavan myönteisesti aivojen hyvinvointiin. Tietoisuustaidot on sisäänrakennettu asahin harjoittamiseen. Ennen kuin tämän taidon, periaatteen, saa harjoitukseen mukaan, tulee opetella liikesarjat ulkoa, liikkeiden oikeaoppinen suorittaminen sekä hengityksen mukanaolo liikkeissä.

Asahin harjoittamisen hyödyt ovat samoja kuin mindfulnessin harjoittamisen hyödyt.

Asahin harjoittaminen mm. tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia, stressinsietokyky paranee, negatiivisten asioiden pyörittely mielessä vähenee, immuunipuolustusjärjestelmän toiminta paranee, vastuu omasta jaksamisesta kasvaa, työhyvinvointi ja työssä jaksaminen paranee. Asahiharjoitukset ovat palauttavia harjoituksia.

Miten saamme tietoisuuden, läsnäolon jokaiseen asahin liikkeeseen?

Harjoittele, niin asiat tapahtuvat. Harjoittelemme pysähtymistä ja siirtymistä tekemisestä olemisen tilaan. Kaikki asahin liikkeet teemme rauhallisen hengityksen tahdissa. Tulemme tietoiseksi hetkeen liittyvistä tunteista, ajatuksista, aistimuksista ja kehon tuntemuksista.

Asahiharjoituksen alussa otamme hyvän asahiasennon. Kiinnitämme hetkeksi huomiomme kehon aistimuksiin ja tuntemuksiin. Rauhoitamme hengityksemme, pyrimme rauhoittamaan myös mielentilamme.

Asahiharjoituksessa viemme tietoisuuden keskustaan, aina kun ajatuksemme aikovat lähteä vaeltamaan. Rentoutusosiossa vapautamme kehomme tietoisesti jännityksestä, silloin hengityskin kulkee helpommin. Todellista rentoutta opetellaan kehotietoisuuteen keskittymällä.

Niska- ja hartiaseudun liikkeissä keskitymme tuntemaan jännityksen ja rentouden. Tulemme tietoiseksi nivelten yhteydestä toisiinsa, tiedostamme myös lihasketjujen yhteistoiminnan. Monet asahin liikkeet harjoittavat tasapainoamme. Jos horjahdamme, se on hyvä harjoitus. Huomaa asahia tehdessäsi myös mielesi horjahdukset.

Asahiharjoituksen lopuksi voimme jäädä hetkeksi hiljentymään silmät suljettuina tai katse kohdistettuna suoraan eteenpäin. Kuulostelemme, mitä asahiharjoitus on saanut kehossamme ja mielessämme aikaiseksi. Aistimme hengityksen kulun. Voimme avata myös kuuloaistimme ja kuunnella ääniä läheltä ja kaukaa ja havaita, mikä ääni on sellainen, jota emme harjoituksen aikana kuulleet.

Avaamme näköaistimme ja keskitymme näkökentän perifeerisiin alueisiin. Sanallisesta ajatuskierteestä vapautuminen rauhoittaa oloamme ja tuo meille tietoisemman elämyksen itsestämme ja ympäristöstämme. Asahi – suomalainen terveysliikunta hoitaa kehoamme ja mieltämme ja pitää huolta myös eri aistiemme aktiivisuudesta.

Kaikki asahin liikkeet voidaan toki tehdä keskittyen vain fyysiseen suoritukseen. Asahi ei siis ole varsinainen tietoisuustaito, vaikka tietoisuustaitojen harjoittelu ja asahi täydentävät toisiaan. Mielestäni tietoisuuden mukaan ottaminen harjoitukseen – unohtamatta muitakin asahin periaatteita – saa liikkeet näyttämään kauniilta ja siltä, miltä harjoituksen tuleekin näyttää – tietoiselta liikkeeltä, jolla on sisältö.

”Jos ymmärtää kasvin juuret, ymmärtää sen haarat ja kukinnot” – sanonta, jota Ilpo Jalamo käytti kouluttaessaan asahiohjaajia.

Yhteenveto

Asahi Nordicin A1-kouluttajakoulutus on päättynyt. Asahin opiskelu jatkuu ja syvenee. Jo koulutuksen alussa pohdimme yhdessä ”oppi-isieni” (joiksi kutsun Yrjö Mähöstä ja Ilpo Jalamoa) kanssa mahdollista opinnäytetyöni aihetta. Minulle luontevalta tuntui valita aiheeksi tietoisuustaidot asahin harjoittelussa.

Kuinka ollakaan, aihe on varsin ajankohtainen tällä hetkellä. Mielen rauhoittaminen ja lempeä liikunta kiinnostavat yhä useampia ihmisiä ja suosio on selvästi kasvussa. Mielen hyvinvointi koetaan yhtä tärkeänä kuin fyysinen hyvinvointi. Aivojen hyvinvointi ja aivojen terveys on pinnalla ja aivoista tehtävät tutkimukset lisääntyvät ja kiinnostavat.

UKK-instituutin Annika Taulaniemen referointi Shanghain yliopiston tekemästä tutkimuksesta, josta kirjoitin opinnäytetyössäni, vahvistaa entisestään asahin hyötyjä. Asahi Nordicin Terveyspäivässä sekä UKK-instituutin että Aivoliiton luennoissa korostettiin mielen rauhoittamisen ja mindfulnessin hyötyjä. Samoin ”meidän oma lääkärimme” Yrjö Mähönen luennoi terveyspäivässä aivojen hyvinvoinnin merkityksestä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnillemme asahiharjoittelun näkökulmasta.

Asahi – suomalainen terveysliikunta on mukana ajan hengessä ja asahin ilosanomaa eteenpäin on viemässä entistä laajempi kouluttajien ja ohjaajien joukko. Mahtavaa olla mukana tässä porukassa!

Maarit Lintukorpi
Asahi Nordic A1-kouluttaja

Lähteet

Blogivieraamme, filosofian tohtori, terveydenhuollon maisteri, fysioterapeutti ja UKK-instituutin suunnittelija Annika Taulaniemi referoi tutkimustietoa maailmalta: Tietoista hengitystä hyödyntävät body & mind -liikuntamuodot vaikuttavat aivojen rakenteisiin ja toimintoihin.

Referoitava tutkimus:
Zhang et al: Effects of Mind–Body Exercise on Brain Structure and Function: A Systematic Review on MRI Studies. Brain Sci. 2021, 11, 205. https://doi.org/10.3390/brainsci11020205

Body & mind -harjoituksiksi kutsutaan liikuntamuotoja, jotka yhdistävät keskittymisen, tietoisen hengityksen ja liikkeen tai liikesarjan kokonaisuudeksi. Tällaisia harjoitusmuotoja ovat monet itämaista alkuperää olevat lajit, kuten jooga, taichi ja qigong, sekä osittain näistä kehitetyt länsimaiset pilates ja asahi. Moniin perinteisiin harjoitusmuotoihin kuten aerobiseen harjoitteluun tai lihasvoimaharjoitteluun verrattuna näissä body & mind -lajeissa harjoitukset toteutetaan hitaammassa tempossa, minkä vuoksi ne soveltuvat hyvin ikääntyvien tai kroonista sairautta sairastavien harjoitusmuodoksi. Positiivisten terveyshyötyjen lisäksi näiden lajien on koettu vaikuttavan myös mielen hyvinvointiin, kuten stressin, ahdistuksen ja masennuksen lievenemiseen tai kognitiivisten kykyjen kuten keskittymisen, muistin ja oppimisen paranemiseen.

Näiden positiivisten vaikutusten taustalla olevia mekanismeja ei ole täysin ymmärretty. Selitykseksi on esitetty aivojen plastisuutta, eli muutoksia aivojen rakenteessa, toiminnassa ja hermostollisissa yhteyksissä, joita voidaan tutkia MRI- tutkimuksella (magneettikuvaus). Aivojen anatomisia rakenteita selvittävän MRI-tutkimuksen lisäksi toiminnallisella MRI-kuvauksella (fMRI) voidaan selvittää aivojen toimintaa kuvantamalla veren happipitoisuuden muutoksia aivojen eri osissa. Shanghain yliopiston tutkijoiden kirjoittaman systemaattisen katsauksen tarkoituksena oli selvittää, miten body & mind -harjoitukset vaikuttavat aivojen eri rakenteisiin tai niiden toimintaan MRI-kuvauksilla mitattuna.

Tutkimuskatsaukseen valittiin tietokannoista eri kriteerein ja laadun arvioinnin perusteella sekä interventiotutkimuksia että poikkileikkaustutkimuksia, yhteensä 15 tutkimusta, jotka käsittelivät body & mind -lajeista joogan, taichin tai qigongin vaikutuksia terveiden aikuisten aivojen rakenteisiin ja toimintoihin MRI:llä mitattuna. Nämä tutkimukset oli julkaistu vuosina 2012–2020. Poikkileikkaustutkimuksia oli yhdeksän, ja niissä verrattiin vähintään kolme vuotta joogaa tai taichita harjoitelleiden MRI-tuloksia harjoittelemattomien tuloksiin. Interventiotutkimukset olivat kestäneet 6–24 viikkoa ja harjoitukset tapahtuneet 1–5 kertaa viikossa. Interventiotutkimuksista neljä oli satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, yksi ei-satunnaistettu kontrolloitu tutkimus ja yksi yhden ryhmän ennen-jälkeen -tutkimus.

Katsauksessa todettiin body & mind -harjoittelulla olleen yhteyksiä MRI-tutkimuksissa havaittuihin positiivisiin muutoksiin aivojen rakenteissa, neuraalisissa yhteyksissä ja aktiivisuudessa useilla aivojen alueilla, etenkin etuaivokuorella (prefrontaalinen cortex), ohimolohkossa, hippokampuksessa, aivosaarekkeessa (insula), pihtipoimussa (cingulate cortex) ja useissa aivojen hermoverkoissa.

Etuaivokuori on osallisena monimutkaisissa korkeammissa aivotoiminnoissa, kuten esim. päättelyssä. Hippokampuksella ja ohimolohkon keskiosalla on tärkeä rooli uuden tiedon prosessoinnissa, muistissa ja oppimisessa, ohimolohko käsittelee myös tunteista saatua informaatiota ja ohjaa tavoitteen suuntaista käyttäytymistä. Aivosaareke ja pihtipoimu aktivoituvat kivun prosessoinnissa. Aivosaarekkeen ajatellaan olevan osallisena myös kehosta saatavien sensoristen aistimusten ja tunnereaktioiden säätelyssä. Aivosaarekkeen, etuaivokuoren ja pihtipoimun välisillä yhteyksillä on tärkeä merkitys tarkkaavaisuuden, tunteiden ja käyttäytymisen säätelyssä.

Näiden raportoitujen aivomuutosten pääteltiin olevan yhteydessä body & mind -harjoitteluun, joskin tulokset ovat vasta suuntaa antavia. Poikkileikkaustutkimuksissa (joissa osallistujat olivat harrastaneet lajia aktiivisesti vuosia) havaittiin enemmän muutoksia kuin interventiotutkimuksissa (jotka kestivät pisimmillään 6 kk). Tutkijat päättelivät, että useat aivomuutokset eivät tapahdu intervention aikana muutamissa viikoissa, vaan vaativat pitemmän harjoitteluajan. Toisaalta poikkileikkaustutkimuksiin ovat voineet valikoitua tietyn persoonallisuusrakenteen omaavia, lajia pitkään harrastaneita ihmisiä. Tutkimusaineistot olivat aika pieniä, ja tutkittavien ikähaarukka oli laaja. Muutamassa interventiotutkimuksessa oli body & mind -lajin lisäksi jokin muu interventio, esim. venyttely, kävely, meditaatio tai keskustelu, joihin verrattuna body & mind -lajilla saatiin vain joitain muutoksia kontrolliryhmään verrattuna. Näissä osallistujamäärät olivat liian pieniä johtopäätösten tekemiseksi.

Erilaisten body & mind -lajien suosio on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana, myös pitkäaikaissairauksia ja vaivoja potevien parissa. Itämaisissa lajeissa tietotaito on perinteisesti siirtynyt mestarilta oppipojalle jonkin tradition mukaan. Länsimainen katsantokanta peräänkuuluttaa toimintojen taustalle näyttöön perustuvaa tietoa. Lisätiedon tarve body & mind -harjoittelun vaikutuksista on ollut ilmeinen, jotta harjoittelua voidaan suositella, soveltaa ja toteuttaa eri kohderyhmille optimaalisesti. Vastaavanlaisia katsauksia ei ole aiemmin raportoitu, joten tämä oli kohtuullisen hyvä pään avaus. Tutkijat suosittelivatkin eri kohderyhmille interventiotutkimuksia, joissa olisi myös pidempi seuranta-aika.

Alkuperäinen referaatti on julkaistu UKK-instituutin Tutkittua tietoa -uutisena 20.4.2021. Katso uutinen.

Referoija:
Annika Taulaniemi
filosofian tohtori, terveydenhuollon maisteri, fysioterapeutti
suunnittelija, UKK-instituutti

Asahi- terveysliikunnalla on paljon annettavaa meille kaikille, myös henkilöille, joiden liikkumiskyky on rajoittunut. Pidimme sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Yrjö Mähösen kanssa Asahi-terveysliikuntapäivän parkinsonismia sairastaville 26.9.2020 Lohjalla Kalkkipetterin Eväs-Torpalla. Päivää oli toteuttamassa Lohjan Parkinsonkerho ry yhdessä Uudenmaan Parkinsonyhdistyksen kanssa.

Asahi-terveysliikuntapäivään osallistujia useista Uudenmaan parkinsonkerhoista

Aurinkoisena syyspäivänä paikalle saapui lähes 40 jäsentä Uudenmaan alueen eri parkinsonkerhoista. Paikalla oli myös Uudenmaan Parkinsonyhdistyksen puheenjohtaja Kaarina Malm, joka piti päivää kaikin puolin onnistuneena. Hänen mukaansa onnistuimme pitämään asiapitoisen ja konkreettisen asahi-esittelyn. Hänen mielestään oli erityisen tärkeää, että korostimme sitä, miten tekemällä itse pieniäkin asioita voi vaikuttaa omaan toimintakykyynsä ja vointiinsa.

Sain ohjata asahia Lohjan Parkinson- kerholle viime syksynä. Jo silloin syntyi idea koko Uudenmaan alueen kerhojen yhteisestä asahi-terveysliikuntapäivästä. Lohjan kerhon Heikki Böös ja minä suunnittelimme päivän ohjelman ja sitä toteuttamaan saimme myös yhden asahin kehittäjistä, sisätautien ja geriatrian erikoislääkärin Yrjö Mähösen.

Tilaisuuden aluksi pidin lyhyen katsauksen Kalkkipetterin historiaan, ja paikan päällä sattuikin olemaan useita, jotka olivat olleet Kalkkitehtaalla töissä. Oli hienoa kuulla heidän kokemuksiaan entisistä ajoista.

Asahi-päivä piti sisällään niin teoriaa kuin asahiharjoitteluakin

Yrjö Mähönen jatkoi luennoimalla asahista sekä kertoi asahin hyödyistä parkinsonismia sairastavien näkökulmasta. Ykän luentoa on aina ilo kuunnella; hänen sanomastaan huokuu kokemus ja vahva asiantuntemus. Ykä luennoi jälleen vakuuttavasti, sopivalla huumorilla höystettynä. Myös pieniä asahiharjoituksia mahtui luennon sekaan. Lounaan jälkeen Ykän luento jatkui ja päivä huipentui yhteiseen asahiharjoitukseen, minun ohjaamaani asahin 1. sarjaan. Kaikki olivat innolla mukana; jopa he, jotka alkuun hiukan epäilevästi suhtautuivat päivän sisältöön. Lohjan kerhon pj Matti Tukiainen kysyi päivän päätteeksi, kuinka moni haluaa jatkossa osallistua asahitunneille – kaikkien kädet nousivat ylös! Asahi vakuuttaa ja vaikuttaa!

Asahi tekee hyvää myös aivoille – lyhyt yhteenveto erikoislääkäri Yrjö Mähösen esityksestä

Parkinsonin tauti johtuu tietyn keskiaivojen alueen hermosolujen vähittäisestä tuhoutumisesta; syytä hermosolujen vaurioitumiseen ei tiedetä. Tämä johtaa hermovälittäjäaine dopamiinin puutteeseen ja tahdonalaisia liikkeitä säätelevien hermoratojen vaurioitumiseen.

Säännöllinen liikunta, jossa vahvistetaan tasapainoa ja lihaskuntoa, on hyödyllistä parkinsonpotilaalle. Asahi on turvallista ja siinä harjoitetaan nimenomaan niitä taitoja, joita potilas tarvitsee omassa elämässään: jalkavoimia, tasapainoa, koordinaatiota, joustavuutta, liikelaajuutta ja jopa muistia, joka taudissa saattaa heikentyä tavallista herkemmin.

Asahin harjoittelusta on hyötyä aivosairauksissa. Kun harjoittaa asahin kaltaista voimistelua, aivoissa entiset hermoliitokset vahvistuvat ja uusia hermoliitoksia syntyy entisten avuksi.

Noin puolet parkinsonpotilaista kaatuu useamman kerran vuodessa. Kaatuilu johtuu tasapainon ja asennonsäätelyjärjestelmien rappeutumisesta. Kaatuilua ei pystytä vähentämään lääkehoidolla. Asahi-terveysliikunnan harjoituksiin kuuluu oleellisena osana tasapainon harjoittaminen. Harjoitukset tehdään jalkeilla, jolloin tasapainojärjestelmä stimuloituu.

Asahi sopii meille kaikille!

Asahia on ilo ohjata – ja on ollut ilo huomata miten hyvin se sopii myös erityisryhmille! Miten upeaa onkaan kokea, todeta ja nähdä asahin harjoittamisen hyödyt, niin keholle kuin mielellekin. Asahista on apua meille kaikille!

Blogin kirjoittaja Maarit Lintukorpi on hyvinvointialan yrittäjä Lohjalla Mandaram Oy:ssä ja pitää säännöllisesti asahitunteja sekä -kursseja niin Lohjalla kuin muuallakin Uudellamaalla. Hän on koulutettu Asahi Nordicin B-ohjaaja, joka parhaillaan jatko-opiskelee A1-kouluttajaksi. Maarit on myös Asahi Nordic ry:n varapuheenjohtaja.